Joskus mä mietin mitä kirjoittaa
... ja aivot vaan kumisee tyhjyyttään
Tai sitten siellä on liikaa ajatuksia
yhden ihmisen lajiteltavaksi
Mä keskityn
Ja sä palat kirkkaana mun mielessä
Mä muistelen, koitan ajatella....:
Sun hengitys aamulla mun niskassa
Jalat kietoutuneena mun jalkoihin
Uninen ynähdys vastaukseksi mun huomenen toivotukseen
Ja mä huomaan rakastuvani suhun yhä uudestaan
Juuri sinä hetkenä
(tai kun muistelen sitä)
Ja mä haluan lojua sun kanssa loputtomat aamut
Samalla mä haluan ravistella sua
ja luetella asioita joita sä oot antanut mulle
luvata sulle Otavan taivaalta, koska Kuu on mennyt jo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti